Tunteiden ymmärtäminen on hirveän tärkeä asia. Se on oikeastaan avainkysymys siinä, kuinka ihmiset suhtautuvat toisiinsa.
Tätä mieltä on pieksämäkeläinen ohjaaja Nazia Asif, joka on vuoden ajan kiertänyt Pieksämäen päiväkoteja ja alakouluja tunnetaitokasvattajana.
Asifin kehittämän Hyvät minät -pilotin tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään omia ja toisten tunteita. Tunnetaitopajoissa käydään läpi, mitä tunteet, nuo omituiset olotilat, ovat, ja miten niihin voi suhtautua.
– Tunteita on meillä kaikilla, mutta niiden ymmärtämisessä voi kehittyä. Minulle tärkeää on kertoa lapsille, että tunteet saa näyttää, Asif sanoo.

Tunnetaitopajoissa käsitellään olotiloja, kuten iloa, surua, kauhua ja pettymystä, draaman keinoin.
– Me käymme läpi ilmeitä ja eleitä sekä sitä, kuinka tunne vaikuttaa esimerkiksi tapaan koskettaa toista. Samalla voi löytyä esimerkiksi uusi keino hermostumisen hetkelle.
Toiminnan taustalla on lastenkulttuurikeskus Verson maakunnallinen hanke, joka kestää kesäkuuhun 2014. Lastenkulttuurikordinaattori Mervi Riikonen näkee, että tunnetaidoilla on iso merkitys nimenomaan ääritilanteissa ja kiusaamisen ehkäisyssä.
Tulevan vuoden aikana Verso aikoo jalkautua kahdeksaan eteläsavolaiseen kuntaan erilaisilla taidekasvatusmenetelmien piloteilla, kuten nukketeatterilla ja kuvataidetoiminnalla.

Harjun päiväkodin eskariryhmä on osallistunut tunnetaitokasvatukseen jo kahtena vuotena. Esikouluopettaja Talvikki Skön kertoo, että hyöty näkyy arjessa.
Työntekijät ovat saaneet uusia näkökulmia, mutta – mikä tärkeintä – lapset ovat löytäneet tunteilleen sanoja.
– Moni on saanut purettua pahaa oloaan tai mieltään, kun on osannut kertoa tunteistaan.

Sulkavan Palvelut Oy on anonut 51000 euroa EU-rahaa pilottihankkeeseen, jossa Sulkavan taajaman tuntumassa Alanteen rannassa sijaitsevan uuden asuntoalueen suunnittelussa otetaan huomioon uudenlaisia energiaratkaisuja, kun uusia taloja aikanaan rakennetaan. Tavoite on hyödyntää kaikki ilmais- ja uusiutuvat energialähteet. Vaihtoehdot otetaan huomioon kun alueelle laditaan asemakaava.

RaJuPuSu leader ry on puoltanut hankkeeseen EU-rahan myöntämistä. Lopullisen päätöksen tekee Etelä-Savon ely-keskus.

Toteutuessaan Sulkavalle syntyy maaseudun kestävän kehityksen aluesuunnittelun toimintamalli, jota on mahdollsita hyödyntää jatkosuunnittelussa muidenkin kuntien alueella.

Metsähallituksen tietoon on tullut Saimaalta jo kolmas kalaverkkoon kuollut norppa tänä vuonna.

Norppa oli aikuinen uros, joka painoi 60 kiloa.

Verkot olivat jään alla 25–30 metrin syvyydessä kuhanpyynnissä. Metsähallituksen suojelubiologi Tuomo Kokkonen toivoo, että kalaan mielivät miettisivät omalla kohdallaan, onko verkon käyttö pyydyksenä välttämätöntä vai voisiko samaa saalista pyytää katiskalla tai rysällä.

Kalaverkko on norpalle vaarallinen pyydys. Esimerkiksi madetta, ahventa ja haukea saa katiskallakin, joskus jopa kuhaa.

Saimaannorppakanta on kasvanut viime vuosina. Siinä mielessä tämän kaltaiset vahingot ovat nyt vähän todennäköisempiä. Tämän talven kohtuullisen hyvät olosuhteet jäällä liikkumiseen voivat myös lisätä pyydyskalastuksen määrää talvisella Saimaalla.

Viime vuosina vastaavia vahinkoja on tullut tiedoksi muutama tapaus talvessa.

Keihäänheittäjä Antti Ruuskasen kunniaksi järjestetty luvaton rahankeräys ei johda jatkotoimiin. Pohjois-Savon poliisi on lopettanut asian esitutkinnan syyttäjän esityksestä.
Ruuskanen voitti pronssia Lontoon olympialaisissa viime kesänä. Pielavedellä julkistettiin keräys, jonka varat ohjattiin Pielaveden Sammon tilille. Puuhaajat eivät tienneet, että rahankeräys vaatii luvan.
Tilille ehti kertyä 3 000 euroa ennen kuin touhun laittomuus paljastui. Rahat palautettiin lahjoittajille.
Poliisi epäili rikoksesta kolmea henkilöä, joiden joukossa oli Pielaveden kunnanjohtaja. Tutkinta lopetettiin viime viikolla, koska syyttäjän mukaan teko on vähäinen ja anteeksiannettava.
Ensimmäisenä asiasta kertoi Savon Sanomat.

Toroppalan risteys Kopurin kohdalla saa valaistuksen kantatie 71:llä Kerimäellä. Pohjois-Savon ely-keskuksen tiedotteen mukaan rakentaminen alkaa toukokuun lopussa.
Viime syksynä uudet valaisinpylväät ilmaantuivat myös Kulennoisten ja Ruokolahdentien risteykseen valtatie 14:lle.
Kesän aikana muutamissa kohteissa saneerataan myös valaistusta. Entinen elohopeavalaistus vaihtuu suurpainenatrium-valaistukseen.
 Suurpaineiset polttimot kuluttavat sähköä karkeasti puolet siitä mitä elohopeat. Myös valaistusteho paranee ja huoltotarve vähenee.
Uutta tievalaistusta rakentuu eniten Etelä-Savoon ja paikoin Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Savossa saneerataan jo olemassa olevaa valaistusta.